MENNYTTÄ METSÄSTÄMÄSSÄ, OSA II: NUNNIEN LASTENKOTI

Merja Åkerlind

Yksi pitkään säilyneistä arvoituksista oli maininta nunnien ylläpitämästä lastenkodista. Onko Lahdessa ja Asemantaustassa todella toiminut sellainen?

Asukashaastatteluissa oli Ilvosen Pekka muistellut Anttilanmäen koulun oppilaita, jotka asuivat nunnien ylläpitämässä lastenkodissa. Heihin kuului muun muassa myöhempi alppihiihtosankari ja -valmentaja Raimo Manninen. Siparin Ollikin oli nimennyt muutaman lastenkodista tulleen luokkatoverinsa. Kukaan muu ei tiennyt mitään tällaisesta laitoksesta. Vain Liisankadulla toiminut Hollolan orpolastenkoti muistettiin lähdekirjallisuudessa sisällissodan jälkeisiltä vuosilta.

Ajatus nunnista ja lastenkodista tuntui historiikkityöryhmässäkin aika mahdottomalta. Sitten löysin kuin löysinkin kaupungin historioista pienen pätkän "ynnä-muu-seurakuntien" toiminnasta. Roomalaiskatolisella kirkolla oli todella ollut talo osoitteessa Helkalankatu 3. Se siis sijaitsi Anttilanmäen kannalta "väärällä" puolella Orimattilan maantietä / Launeenkatua / Uudenmaankatua, mutta kuitenkin alueella, jota Anttilanmäen historiikki siellä täällä sivuaa.

Lahtelaista seurakunnallista elämää koskeva tutkimus tiesi, että talo oli myyty 1940-luvun lopulla Viipurista evakuoiduille kreikkalaiskatolisille seurakunnille.

Ei muuta kuin soittamaan Lahden ortodoksisen seurakunnan toimistoon. Ystävällinen virkailija ymmärsi historian arvon ja muisteli, että vanhoista toimitiloista mainitaan jotakin seurakunnan omassa historiassa. Saman tien nainen kaivoi kirjan esiin ja luki puhelimessa lyhyen otteen.

"Olisikohan talosta kuva?", kysyin varovasti. "Kyllä täällä sellainen on ja erikseen toinen rovastista messun aikaan. Kannattaa kysyä lisää kirkkoherra Olavi Merrakselta ja puolisoltaan Merjalta."

Eläköityneen kirkkoherran numero löytyy googlettamalla. Olavi Merras vastaa kännykkäänsä autossa. Entuudestaan minulle tutumpi Merja Merras on rinnalla kuulosalla. "Kuvat ovat meillä kotona, mutta eivät mitenkään järjestyksessä. Etsitään, kun ehditään." Keskustelussa vahvistuu tieto, että Helkalankadun tiloja käytettiin seurakunnan kokoontumistilana, kunnes Harjukadulle valmistui ortodoksinen kirkko. Se vei aikaa, koska Lahden kaupunki ei halunnut luovuttaa tonttia "ryssille". Toinen vääntö käytiin vielä seurakuntatalon tontista, mikä liittyi Helkalankadun tiloista irrottautumiseen.





















Vielä  samana iltana sähköpostiin pamahti pari sivua ortodoksiseurakunnan historiikkia kuvineen. Kuvat olivat kehnonpuoleisia, mutta historiikkityöryhmän kuvapilvipaimen, arkkitehti Jari Helminen sai niistä painatuskelpoiset.

Roomalaiskatoliset olivat hekin saaneet evakoista uusia jäseniä, mutta lastenkoti päätettiin muuttaa Helsinkiin ja seurakunta siirtyi Jyväskylään.

Onko Sinulla muistoja roomalais- tai kreikkalaiskatolisten seurakuntien toiminnasta Asemantaustassa?

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

ANTTILANMÄKI-KITTELÄN ASUKASYHDISTYS RY - 2017