ANTTILANMÄEN VIHERALUEET

Matti Honkavaara

Työurani aikana huolestuin klorofyllin määrästä keskusta-alueella. Klorofyllillä on keskeinen merkitys kaupunki-ilman puhdistamisessa ja hapettamisessa. Klorofylliä syntyy vihreissä kasveissa, nurmikoilla, pensastoissa ja eniten isoissa puissa. Ehdotin Kari Porralle jopa vielä rakentumattomien joutomaaplänttien istuttamista alueen perinteisellä aluskasvillisuudella, pensailla ja nopeakasvuisilla lepillä ja pajuilla. Kun rakentamisen tieltä joudutaan kaatamaan isoja maisemapuita täytyisi arkkitehtien kanssa miettiä uusien isoksi kasvavien maisemapuiden paikkoja. Anttilanmäki on ollut alkujaan puuta kasvava kallioinen mäki. Tehokkaan rakentamisen myötä puusto hakattiin tonttimailla lähes tyystin tarpeeseen ja jotta pihoilla voisi viljellä.

Nyt on syntynyt tilanne, että harvat maisemapuut uhkaavat vanheta ja varjostavat paikoin kohtuuttomasti pihoja. Voiko uusia maisemapuita istuttaa harkittuihin paikkoihin niin, että ne voisivat kasvaa isoiksi? Asemakaavahan edellyttää joidenkin puiden istuttamista katujen varteen. Itse istutin tontin pohjoisrajalle pari koivua, joista toinen on saanut kasvaa isoksi. Toisen samanikäisen kaadoin naapurin toivomuksesta, kun hänellä oli jo puita tontillaan. Hän on joutunut karsimaan vaahteroita, koska ne varjostavat liikaa. Vilhonkadun ja Anttilankadun risteyksessä oli merkittävä maisemakoivu, jonka kaupunki kaatoi. Koivussa ei ollut lahovikaa. Istutin tilalle uuden koivun, joka kuitenkin jäi rakentamisen alle.

Anttilanmäelle pitäisi tehdä vihersuunnitelma, jossa tarkasteltaisiin maisemapuiden istutusta, kadunvarsien kasvillisuutta ja puistoalueiden ekologista hoitoa. Tavoitteissa varmaan kiistelee luonnonmukainen kasvillisuus ja avara nurmipintainen puistokäsitys. Tavoitteena tulisi kuitenkin olla mahdollisimman suuri klorofyllisisältö parantamaan Anttilanmäen ilman laatua, jota uhkaa keskustan läheisyys ja ohittavat suuret autovirrat.

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

ANTTILANMÄKI-KITTELÄN ASUKASYHDISTYS RY - 2017