Merja Åkerlind
Anttilanmäellä toimi monen - yleensä rekisteröimättömän - urheiluseuran lisäksi oma marttakerho ja puutarhayhdistys. Ne tekivät yhteistyötä, koska molemmat halusivat edistää hyötykasvien viljelyä ja pihojen kaunistamista. Anttilanmäellä kumppanuus oli tavallistakin tiiviimpi, sillä marttojen toimintaa veti pitkään Siiri Lindqvist ja puutarhayhdistystä hänen puolisonsa Armas.
Lindqvistien tyttärenpojalta Uolevi Leppäseltä tuli valokuva marttojen ja puutarhaväen yhteisestä kokoontumisesta. Erillisille paperille oli nimetty suunnilleen kaikki henkilöt, mikä oli kuvasaaliimme joukossa harvinaista. Mutta mitä tarkoitti, että tapaaminen oli merkintöjen mukaan pidetty Liisankadun Marttalassa? Se maininta pysyi pitkään salaisuutena historiikin kirjoittajalle ja koko historiikkiryhmälle.
Anttilanmäen marttojen ja puutarhaväen kuvasta on ympyröity rouva Siiri Lindqvist ja puutarhurit Armas Lindqvist sekä Onni Liipola (oik). Lähde: Tuula Leppäsen kokoelma.
Uolevi Leppäsellä oli tallessa myös Emäntälehti vuodelta 1943. Sen perusteellinen artikkeli neuvoi ottamaan kaneja kotieläimiksi lihan ja turkisten vuoksi, mutta loppupuolelta lehteä löytyi myös lyhyt Anttilanmäen marttojen puheenjohtajan 50-vuotisesittely. Tekstin mukaan martat olivat toimineet Anttilanmäellä vuodesta 1931 eli jo alueen kuuluessa Hollolaan. Puhetta oli alusta lähtien johtanut Siiri Lindqvist.
Uolevi Leppänen kehotti soittamaan sisarelleen Tuulalle, koska tämä oli kulkenut isoäidin matkassa marttailloissa. Tuula Leppäsen mukaan kokoontumiset tapahtuivat jäsenten kotona, eikä hänkään tiennyt mitään Marttalasta.
Asukkaitten muisteluissa oli tietoja marttojen Anttilanmäen koululla pitämistä juhlista. Niinpä kyselin lisätietoja yhdeltä ja toiselta anttilanmäkeläiseltä. Moni yhdisti juhliin kauppias Helvi Savutien. Sain rouvan puhelinnumeron Nortusen Tapiolta ja jälleen kerran tartuin kännykkääni. Yli 90-vuotias rouva vastasi pirteästi, mutta ilmoitti toimineensa 1960-luvulta lähtien puheenjohtajana Kerinkallion Martoissa, jonka Karjalasta tulleet naiset olivat perustaneet 1940-luvun lopulla. "Mukana oli vain yksi rouva Anttilanmäeltä, enkä ole kuullut mitään marttatyöstä Anttilanmäellä. Kysypä nykyiseltä puheenjohtajalta Ulla Kotinurmelta."
Ulla Kotinurmi ei tiedä historiasta sitäkään, mutta neuvoo ottamaan yhteyttä Itä-Hämeen Marttojen toiminnanjohtajaan Tuulikki Uusitaloon. Tämä ei kiireiltään ehdi vastata puhelimeen, mutta reagoi muutama päivä myöhemmin sähköpostitiedusteluun. Kertoo puhelimessa, ettei Anttilanmäellä ole koskaan ollut marttayhdistystä, mutta kyläkerho kylläkin. Lisäksi hän paljastaa, että Anttilanmäellä on todella ollut Marttala ja että se oli koko Itä-Hämeen piirin kotipesä. Paikka oli muista yhteyksistä tuttu Liisankadun alakoulu, jota Lahti tarjosi marttojen käyttöön alueliitoksen jälkeen, mutta jonka kaupunki otti taas pian käyttöönsä. "Toimittaja Heikki Mantere kirjoittaa parhaillaan marttapiiriliiton 100-vuotishistoriaa, ja kaikki asiakirjat ovat hänellä. Soittelepa hänelle."
Supliikkimies Mantere on pyörittämässä Hollolan kotiseutuyhdistyksen joulukirjamyyntiä, kun vastaa puhelimeensa. Maksujen vastaanottamisen lomassa hän ehtii sanoa pari sanaa: "Kirja martoista valmistuu keväällä. Ehditkö odottaa sinne asti? Ellet, laita vaikka sähköpostiviesti, niin muistan asian. Ehdin vastailla ehkä joulun jälkeen, jolloin käsikirjoituksen pitäisi valmistua."
Sähköpostiin tupsahtaa vuoden 2016 loppupäivinä muutama tarkka fakta. Anttilanmäen martoilla on ollut muitakin puheenjohtajia kuin Siiri Lindqvist ennen kuin kerho yhdistettiin Onnelantien kerhoon 1949.
Muista yhteyksistä tiedän, että Liisankadun talo oli marttojen käytössä myös sota-aikana. He pyörittivät läpikulkumatkalla olleitten sotilaiden yömajaa ja kanttiinia. Korppuja leivottiin lähellä rautatieasemaa Alma Siivolan uunissa, kauppias Vilho Siivolan koti- ja liiketalossa.
Onko Sinulla muistoja Anttilanmäen martoista? Entä Lindqvisteistä, heidän Heikinkadun puutarhastaan, Launeenkadun taimimyymälästä ja Aleksanterinkadun kukkakaupasta?
Ei kommentteja
Lähetä kommentti