Merja Åkerlind
Anttilanmäen historiikin kirjoittajana minut havahdutti Anneli Hellstenin 1990-luvulla keräämällä puuseppien listalla nimi Aleksanteri Kumpulainen. Olisiko hänellä yhteys Kumpulaisiin, joitten järjestämässä tiedotustilaisuudessa kuulin keittiökalusteiden valmistuksesta yli 30 vuotta sitten?
Historiikkityöryhmässä ei kukaan tietänyt sen paremmin Anttilanmäen Kumpulaisesta kuin Möysässä toimineesta Kumpulaisen tehtaasta. Mahdolliseen sukuyhteyteen viittasi vain 1979 tehty Jaakko Mallisen asukashaastattelu. Hän oli todennut Ulla Aartomaalle, että Kumpulainen oli hänen nuoruudessaan puusepänverstas, mutta "nykyiset tehtailijoita".
Googlettamalla löytyi Kumpulaisen keittiökalusteluettelo, jota joku kaupitteli keräilijöille. Tuli ainakin vahvistetuksi, ettei muistikuvani tehtaasta ollut ihan väärä. Siinä kuitenkin kaikki, mitä netistä löysin.
Soittelen kaupunginmuseon huonekaluasiantuntijalle Sari Kainulaiselle ja kysyn Kumpulaisista. Hän ei tiedä mahdollisista sukuyhteyksistä. "Voin lähettää Sinulle luettelon, johon olemme koonneet tietoja lahtelaisista huonekalujen valmistajista." "Lähettäisitkö sitten samalla hollolalaisetkin, koska Asemantausta kuului aikanaan Hollolaan?" "En muistanutkaan sitä. Laitan molemmat tulemaan sähköpostilla."
Löytyy kahdet Kumpulaiset kahdelta ihan eri sivulta ja kymmeniä muita tuttuja tai tuntemattomia huonekaluvalmistajia. En keksi muuta konstia kuin etsiä käsiini nyky-Kumpulaisia. Heitä on Lahden puhelinluettelossa lähemmäs 30. Vain yksi tuttu muistaa tehdas-Kumpulaiset, mutta hänen mainitsemaansa etunimeä ei löydy luettelosta. Lopulta soitan summamutikassa yhdelle Kumpulaiselle. Hän tietää yrittäjäksi ainakin Risto Kumpulaisen, jolle löydän sekä puhelinnumeron että sähköpostin.
Puhelimeen ei vastata, mutta sähköpostiini tulee nopeasti viesti: "Kyllähän Sinä oikeilla jäljillä olet. Kumpulaisen suvusta on ilmestynyt kesällä (2016) sukukirja ja olen sen tiimoilla myös tutkinut asiaa. Olen nyt vielä ulkomailla ja tulen takaisin joulukuun alussa..."
Sovittuun aikaan sähköposti tuo pienet kertomukset Aleksanteri Kumpulaisesta sekä seuraavista kolmesta yrittäjäpolvesta. Mukana on hämärä valokuva Aleksanterista, maalaus hänen pojastaan Jussista (Terho Johannes) sekä kalustekuvia ja valokuvia tehtaalta. Tuotantokuvat näyttävät Möysässä otetuilta ja siksi vähemmän kiinnostavilta Anttilanmäen kannalta.
Kuva: Lahden kaupunginmuseo 1974
Kyselen vielä sähköpostilla, mitä Aleksanteri oikein valmisti. "Tuotteet olivat todennäköisesti kalusteiden runkoja, lipastoja, pöytiä. Mahdollisesti myös verhoiltuja kalusteita", vastaa Risto Kumpulainen. Saan myös tietää, että Aleksanteri lopetti tuotannon taloudellisten vaikeuksien takia 1933. Vanha talo myytiin. Koneet osti Jussi, joka seuraavana vuonna osti tontin Möysästä ja perusti ensin verstaan ja sitten tehtaan. Myyjä oli Mikko Nupponen, joka oli ollut pitkään isä-Aleksanterille sekä ystävä että merkittävin asiakas.
Kumpulaisista syntyy sivun tarina kirjan osioon OIKEA YRITYSHAUTOMO. Kohta tietävät museollakin, että perhe on toiminut kalustealalla Lahdessa yli sata vuotta.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti